Siru, tuo pieni phalenen alku oli jo pienenä temperamenttinen ja kovapäinen persoona. Phalenena tyttö ei kauaa halunnut pysyä ja nosti korvat lopullisesti pystyyn jolloin tehtiin papereihin muutos phalenesta papilloniksi. Siru oli tullessaan meille aika villi mutta kuuntelevainen vauva. Hermot oli uhmaiän aikaan minulla koetuksella kun tyttö yritti päästä niskan päälle. Murinaa ja ärinää kuului monena päivänä kun Sirua joutui palauttamaan milloin mistäkin takaisin maanpinnalle. Sirusta on kuitenkin kasvanut ihastuttava pieni neiti jolla ei vauhtia ja rohkeutta puutu! En ole perhosen ottamisen jälkeen katunut yhtään rodun valintaa, olen saanut tavata monia muitakin perhosia ja saanut uutta kokemusta monelta kantilta tästä rodusta näiden 3 vuoden aikana. Monesti käyn Sofialla lomilla ja joskus viikonloppuisin jolloin pääsen nauttimaan heidän 4 perhosensa (ja Sirun) yhteisestä ajasta ja hetkistä. Papillon&phalene-päivät tulee joka vuosi kierrettyä ja kokemusta kertyy perhosista aina lisää! Tämä rotu ei jätä kylmäksi, voin luvata sen. Jos mietit pienen koiran hankintaa, ja haluat luonnetta ja vauhtia tämä rotu on sinulle sopiva! Marjut ei olisi meille Sirua antanut jos ei meillä olisi ollut aikaisemmin koiria ja vanhemmillani ei olisi ollut aiempaa kokemusta koirista. Pitää kuitenkin muistaa se että kun hankit perhosta niin se ei ole koira joka makaa sohvalla kanssasi päivät pitkät. Se tarvitsee liikuntaa, paljon liikuntaa, ja siihen ei kannata vedota että kun se on pieni koira niin se ei jaksa! Sillä niin se ei ole, ei kannata edes kuvitella.
Voin sanoa että tämä rotu oli yksi elämäni parhaimmista valinnoista mitä olen tehnyt tai mitä tulen koskaan tekemäänkään koirarodun valinnan suhteen! Perhoskoira on upea pieni rotu, tulen varmasti näitä hienoja koiria joskus kasvattamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti