Miia Kiviahon tottiskoulutuksessa 3.-4.9.2016

Huhhuh mikä viikonloppu. Ihan huikeeta. En tiedä miten tiivistän kaiken tähän postaukseen mutta yritän jotain lauseita muodostaa fiksusti!
Kaikki postauksen kuvat (c)Veera Soukka.

No ensinäkin lähdetään vaikka siitä että mulla on aivan paras koira. Se on vietikäs, keskittymiskykyinen, aktiivinen ja äärettömän fiksu. Lauantaina ekalla kierroksella olin itse niin jännittynyt (en tiedä miksi älkää edes kysykö..) että en osannut edes leikkiä Ledin kanssa kunnolla, se oli semmoinen vähän takkuinen treeni kiitos minun.

Siinä sitten menikin aikaa että päästiin toiselle kierrokselle. Se meni jo ihan super hyvin, Miia varmaan positiivisesti yllättyi että osaahan tuo tyttö sentäs koiransa kanssa leikkiä. Sitten testailtiin myös rupeaako se Miian kanssa millekkään. Kyllä se vähän tohti leikkiä ja saalistaa mutta siihempä se jäi, ei sitä nappaa täysin vieraiden kanssa tekeminen juuri yhtään. Joten tätä treenataan lisää.

Toisella kierroksella huomasi kyllä selvästi että kun itse olin vapautuneempi, enkä jännittänyt niin koirakin antoi palaa ihan kunnolla! Näistä kahden päivän treeneistä 2/3 osaa koostui vain leikkimisestä, joka on ihan hyvä juttu. Nyt aletaan harjoittelemaan saaliin kanssa rauhaa, joka oli vielä hieman hakusessa.
Tästä leikkimisestä ja rauhasta lähdemme rakentamaan pohjia noudolle. Päätin että koira pääsee koskemaan kunnolla kapulaan vasta vuotiaana, tämä ensimmäinen vuosi meneekin vain siinä että koira tuo lelua sujuvasti minulle, sitten siitä vähän saalistusta ja 'zap', rauha, ja leikki jatkuu.
Tavoitteena siis että sitten joskus tulevaisuudessa Ledillä on vielä mieletön kiihko kapulalle, eikä siinä ole mitään ongelmaa.

Leikkimisessä tavoitteena kunnon irroitukset. Vielä meinaa tormata ilman lupaa kiinni, mutta eiköhän myö siitä eroon päästä tässä piakkoin.
Haukuttamisella nousi vietti kokoajan enemmän ja enemmän, joka on ihan huippua. En minä sitä turhaan siihen haukkumiseen opettanut kerta nostattaa itseään sillä niin paljon.
Tottiksessa alamme kiinnittämään huomiota pienen pieniin ongelmakohtiin. Mm. siihen että pidän kättä liian kiinni jalassani, jolloin koiran takaosa helposti aukeaa ulospäin. Eli toisin sanoen vino perusasento. Ei hyvä.

Tässä taisi olla pitkälti kaikki jutut mitä käyiin läpi Miian kanssa. Saatiin mielettömän hyviä vinkkejä jatkoon. Ja oli ihana kuulla kuinka kouluttaja kehui meidän yhteistyötä. Ilmeisesti olen ainakin suhteen onnistunut luomaan oikein tähän koiraan.
Suuret kiitokset vielä Miialle, saatiin paljon apua kaikkeen ja lisää treeni-intoa! Ehdottomasti meidät tullaan vielä tulevaisuudessa näkemään Kiviahon koulutuksissa, tykkään erityisesti Miian täsmällisyydestä kouluttajana. Lisäksi se musta-valkoisuus ja reiluus koulutuksessa. Siihen pyrin itsekkin koiran ohjaajana ja kouluttajana, ehdottomasti!

Linkki vielä videoon: https://www.youtube.com/watch?v=PBcQUv67l-4

(c)Janette Kovalainen