keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Agilityeläin

(c)Tiina Ahvenlampi
Sirun kanssa ollaan nyt agilityrintamalla oltu hyvinkin aktiivisia, ja etenkin vielä kisaamisen suhteen. On ollut yhdet seuranmestaruudet ja virallisetkin. Sekä vielä mukaan lukien tietysti viikottaiset, antoisat ja kokonaisuudessaan hyvät treenikerrat. Paljon ollaan opittu uutta, mutta myös kerrattu vanhoja asioita. Meillä on ihan parhaat vetäjät junnuryhmässä ja heidän ansiostaan ollaan Sirun kanssa päästy jo tässä vaiheessa aloittamaan kisaaminen ykkösluokassa virallisissa.

Seuranmestaruusepikset olivat siis 12.7 johon ilmoessa saivat kerhonjäsenet itse päättää kisaavatko möllien seuranmestaruudesta, vai osallistuvatko muuten vaan epiksiin. Ja päätin että tietysti me Sirun kanssa kisataan tänäkin vuonna mestaruudesta. Niinhän siinä sitten kävi että radoilta tuplanollat ja mini möllien seuranmestareita vuosimallia 2016! Jo kahtena peräkkäisenä vuonna ollaan se sama pysti saatu, perhoseni on hieno koira.
A-rata oli aika simppeli, hyppyjä ja kaksi mutkaputkea. Ei siitä ole paljon kertomista, todella hyvä rata. B-radalla oli enemmän hyppyjä ja putkia, ja muutoinkin hieman mutkikkaampi kuin edellinen rata. Sai oikeasti jo rataantutustumisessa miettiäkkin mihin kohtaan kannattaa mitäkin ohjauskuvioita tehdä. Siru irtosi todella hienosti kaukaakin mutkaputkiin ja seurasi tarkkaan mitä itse tein. Ja aina kun olin jossain ohjauskuviossa myöhässä, niin Siru kyllä piti huolen ettei se jää miulta huomaamatta, nimittäin samantien kuului 'hau'. Mutta puhdas rata tämäkin.

(c)Tiina Ahvenlampi
Parasta Sirun kanssa tekemisessä (ja harrastamisessa ylipäätään) on se että se tahtoo aina työskennellä mulle. Se rakastaa sitä yli kaiken että me tehdään jotain yhdessä, ei tarvitse minkäänlaisia leluja tai ruokaa vaan ihan vain se että kehun sitä, tekee siitä jo maailman onnellisimman koiran. Sirun kaltaisen koiran kanssa on silkka ilo harrastaa!

Hypätäämpäs viime viikonlopun virallisiin. Meidän ensimmäisiin virallisiin agilitykilpailuihin. Emmin aika kauan ilmoanko vai en, ilmoanko vai en. Onneksi ilmosin, koska se nämä kisat oli todellakin tulosten perusteella tarkoitettu meille. Ilmoitin meidät a-radalle joka oli hypäri, sekä b-radalle joka oli ihan normaali agilityrata.
A-rata meni hyllyksi, koska Siru juoksi harmillisesti intopiukeena väärään päähän putkeen. Muuten meni todella hienosti. Keppejä meinasin itse hieman kammoksua, mutta turhaan, Siru haki hienosti molemmilta radoilta oikean välin ja kepitti täysillä loppuun saakka. B-radalta tuli tuloksena 10vp. Toinen vitonen tuli siitä kun koski pituuteen, ja toinen oli kontaktivirhe joita Siru ei ole tehnyt ikinä aijemmin, niin en itsekkään osannut ennakoida tällaista tilannetta yhtään. Noh, ainakin ensi kerralla muistan katsoa tarkemmin että ottaa kontaktit. Tämäkin hyvä rata, mitä nyt allekirjoittaneella meinasi välillä unohtua minne piti mennä, mutta hyvin me Sirun kanssa mentiin. Sen voin kyllä sanoa itsekkin.
A-radalla sijoituttiin neljänniksi hyvän ajan ansiosta, ja beellä tultiin toisiksi! Ei huonosti ollenkaan ensimmäisiksi kisoiksi, tuomarikin sanoi että 'ekat kisat ja heti toisiksi'. On tuo agility ehdottomasti meille luotu laji!

(c)Tiina Ahvenlampi
Loppuun vielä pari otosta täältä lapista.


(c)Johanna Kovalainen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti